| Translations | Suras |
| SUOMEN KIELI | |
28 - AL-KASAS (Kertomuksen suura) | |
Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle, | |
| 1 | Taa, Siin, Miim. (Laupias, kuuleva, tietävä Jumala). |
| 2 | Nämä ovat selvän Kirjan säkeistöjä. |
| 3 | Aiomme kertoa sinulle totuudenmukaisesti osan Mooseksen ja faraon elämästä hyödyksi niille, jotka uskovat. |
| 4 | Totisesti, farao oli maassaan mahtava. Hän jakoi sen asukkaat luokkiin ja koetti heikentää erästä osaa heistä tappamalla miehet ja jättämällä vain naiset eloon. Hän oli todella vääryydentekijä. |
| 5 | Mutta Me tahdoimme osoittaa suosiotamme niille, joita maassa sorrettiin. Tahdoimme tehdä heidät maan johtomiehiksi ja faraon perillisiksi. |
| 6 | Halusimme antaa heille valtaa maassa ja saada faraon ja Haamanin sekä heidän sotajoukkonsa kokemaan sitä, mitä he olivat pelänneet. |
| 7 | Niin Me ilmestyimme Mooseksen äidille näin sanoen: »Imetä häntä, mutta kun alat pelätä hänen puolestaan, niin aseta hänet veteen äläkä pelkää, äläkä murehdi. Totisesti, Me annamme hänet sinulle takaisin ja teemme hänestä lähettilään.» |
| 8 | Sitten faraon väki otti hänet vedestä, ja hänestä oli tuleva heille vihamies ja murheen aihe. Totisesti, farao, Haaman ja heidän sotajoukkonsa olivat synnintekijöitä. |
| 9 | Ja faraon puoliso lausui: »Hän ilahduttaa minun silmäni,ja sinunkin. Älä surmaa häntä, ehkäpä hän voi olla meille hyödyksi tai voimme ottaa hänet pojaksemme.» Mutta he eivät asiaa arvanneet. |
| 10 | Ja seuraavana aamuna Mooseksen äidin sydän oli pakahtumaisillaan. Hän olisi paljastanut salaisuutensa, ellemme Me olisi vahvistanut hänen sydäntään, niin että hän saattoi pysyä uskossa. |
| 11 | Ja hän lausui Mooseksen sisarelle: »Seuraa häntä!» Ja tämä piti syrjästä veljeänsä silmällä heidän huomaamattaan. |
| 12 | Me olimme jo tehnyt hänelle vastenmielisiksi vieraat imettäjät. Silloin sisar lausui: »Näytänkö teille erään perheen, joka on hoivaava häntä ja tarkoittaa hänelle hyvää?» |
| 13 | Siten Me annoimme hänet takaisin äidilleen, jotta tämän silmät kirkastuisivat eikä hän enää murehtisi, vaan tietäisi, että Jumalan lupaus oli tosi. Mutta useimmat ihmisistä ovat tietoa vailla. |
| 14 | Ja kun Mooses oli päässyt miehuuden ikään ja kasvanut voimakkaaksi, Me annoimme hänelle viisautta ja tietoa. Siten me palkitsemme ne, jotka hyvää tekevät. |
| 15 | Ja hän astui kaupunkiin hetkenä, jolloin sen asukkaat eivät sitä vartioineet, ja havaitsi siellä kahden miehen tappelevan keskenänsä; toinen kuului hänen omaan heimoonsa, toinen hänen vihamiehiinsä. Silloin hänen heimolaisensa pyysi häntä avukseen toista vastaan, joka kuului hänen vihollisiinsa. Ja Mooses iski tämän nyrkillään hengiltä. Silloin hän sanoi: »Tämän sai saatana aikaan. Totisesti, hän on vihamies ja ilmeinen viettelijä.» |
| 16 | Hän puhui edelleen: »Herra! Olen tehnyt syntiä itseäni kohtaan, suo se minulle anteeksi!» Ja hän sai anteeksi. Totisesti, Hän antaa kaiken anteeksi. Hän on anteeksiantava, armollinen. |
| 17 | Mooses sanoi: »Herra, koska olet armahtanut minua, en koskaan enää auta syntisiä.» |
| 18 | Seuraavana aamuna hän kulki kaupungissa pelokkaasti ympärillensä tähyillen, ja katso, se, joka oli häntä edellisenä päivänä avukseen huutanut, huusi taaskin häntä auttajakseen. Mooses nuhteli häntä: »Totisesti, sinä olet ilmeisesti väärässä.» |
| 19 | Ja kun hän aikoi taltuttaa sitä, joka oli heidän kummankin vihollinen, niin tämä sanoi: »Tahdotko tappaa minut, Mooses, kuten tapoit eilisen miehen? Haluat väkivalloin maata hallita, etkä kuulua niihin, jotka oikeutta tekevät.» |
| 20 | Silloin saapui kaupungin etäisimmältä laidalta mies juosten, ja hän sanoi: »Mooses! Päämiehet pitävät neuvoa sinut tappaakseen. Lähde pois täältä; totisesti, minä toivon sinulle hyvää.» |
| 21 | Silloin hän lähti pois kaupungista pelon vallassa, ympärillensä tähyillen. Hän huudahti: »Herra, pelasta minut väärämielisten ihmisten keskuudesta!» |
| 22 | Ja kääntäessään kasvonsa Midianin suuntaan hän sanoi: »Ehkä Herra ohjaa minut oikealle tielle.» |
| 23 | Kun hän saapui Midianin kaivon luo, hän tapasi useita miehiä juottamassa elukoitaan. Paitsi heitä hän huomasi kaksi naista, jotka pidättelivät laumaansa. Hän kysyi: »Mitä te kaksi oikein teette?» He vastasivat: »Emme voi juottaa elukoitamme, ennenkuin paimenet poistuvat; isämme on vanha.» |
| 24 | Silloin hän juotti heidän elukkansa heidän puolestaan ja vetäytyi sitten takaisin varjoon ja sanoi: »Herra, olen totisesti kaiken hyvän tarpeessa, minkä minulle mahdat suoda.» |
| 25 | Silloin toinen naisista tuli kainosti kävellen hänen luokseen ja sanoi: »Totisesti, isäni kutsuu sinut luokseen voidakseen kiittää sinua siitä, että juotit elukkamme.» Kun Mooses saapui hänen luoksensa ja kertoi hänelle elämänsä, niin vanhus sanoi: »Älä pelkää, olet pelastunut väärämielisten ihmisten joukosta.» |
| 26 | Toinen tyttäristä pyysi: »Isä! Ota hänet palvelukseesi, totisesti, hän on paras, jonka voit palkata, sangen väkevä ja luotettavaa |
| 27 | Isä lausui: »Totisesti, haluan naittaa sinut toiselle tyttäristäni sillä ehdolla, että olet kahdeksan vuotta palveluksessani. Oletko kymmenen vuotta täyteen, se riippuu itsestäsi, enkä aio kohdella sinua huonosti, olet huomaava minut, jos Jumala niin suo, hyväksi ihmiseksi.» |
| 28 | Mooses vastasi: »Tämä olkoon sopimuksemme, ja minkä ajan otankin täyttääkseni, älköön minulta enää lisää vaadittako. Jumala todistakoon sen, mistä me nyt puhumme.» |
| 29 | Kun Mooses sitten oli palvellut aikansa täyteen ja lähti pois perheinensä, hän huomasi tulen vuoren kupeella. Hän lausui perheelleen: »Malttakaa, minä näen tulen palavan. Ehkä minä voin ottaa teille selvää siitä tai tuoda palavan kekäleen, voidaksenne lämmitellä.» |
| 30 | Kun hän lähestyi sitä, kuului ääni laakson oikealta puolelta, pyhänä paikalla olevasta pensaasta: »Mooses! Minä olen totisesti Jumala, maailmojen valtias.» |
| 31 | Ja edelleen: »Heitä sauvasi maahan!» Ja kun hän näki sen kiemurtelevan kuin käärme, hän kääntyi ympäri paeten taakseen katsomatta. »Oi Mooses, astu eteenpäin pelkäämättä, sillä totisesti olet turvassa. |
| 32 | Pistä kätesi poveesi, niin vedät sen ulos valkoisena, kuitenkin ilman taudin tartuntaa. Äläkä kammoksu kättäsi kylkesi lähellä. Nämä ovat Herrasi kaksi tunnusmerkkiä faraolle ja hänen päämiehilleen. Totisesti he ovat jumalattomia ihmisiä.» |
| 33 | Mooses vastasi: »Herra! Minä surmasin erään heistä ja pelkään senvuoksi, että he surmaavat minut. |
| 34 | Mutta minulla on veljeni Aaron, joka on puheessaan minua taitavampi, lähetä sentähden hänet minun mukaani minua vahvistamaan. Pelkään totisesti, että he pitävät minua valehtelijana.» |
| 35 | Jumala lausui: »Me vahvistamme käsivarttasi veljesi avulla ja annamme teille kummallekin sellaisen vallan, että he eivät kykene mihinkään Meidän tunnustekojamme vastaan. Te kaksi sekä ne, jotka teitä seuraavat, peritte voiton.» |
| 36 | Kun Mooses sitten selkeästi näytti heille tunnusmerkkimme, he sanoivat: »Tämä on vain ovelaa noituutta, emmekä ole kuulleet tällaista sattuneen esi~isiemme aikana.» |
| 37 | Mutta Mooses sanoi: »Herra tietää parhaiten, kuka tulee Hänen lähettämänään ja opastamanaan ja kenellä on määränpäässä hyvä koti. Totisesti, väärämieliset eivät menesty.» |
| 38 | Farao lausui: »Päällikköni, en tiedä teillä olevan muuta jumalaa kuin minä itse. Polta siis, Haaman, minulle tiiliä ja rakenna korkea palatsi, jotta voisin ulottua näkemään Mooseksen Jumalan. Pidän häntä totisesti valehtelijana.» |
| 39 | Ja farao ja hänen sotajoukkonsa ylvästelivät aiheetta maassa ja luulivat, ettei heitä noudettaisi takaisin Meidän eteemme. |
| 40 | Silloin Me tartuimme häneen ja hänen sotajoukkoonsa ja heitimme heidät mereen. Huomaa siis, millaisen lopun saavat jumalattomat. |
| 41 | Ja Me teimme heistä johtomiehiä viettelemään ihmisiä tulen omiksi, ja ylösnousemuksen päivänä heitä ei auteta. |
| 42 | Tässä maailmassa me annoimme kirouksen seurata heitä, ja ylösnousemuksen päivänä he ovat inhottuja. |
| 43 | Totisesti, Me annoimme Moosekselle Kirjan, senjälkeen kun olimme hävittänyt aikaisemmat sukupolvet, valaistukseksi ihmissuvulle, johdatukseksi ja armoksi, jotta he siitä vaarin ottaisivat. |
| 44 | Sinä (Muhammed) et ollut Siinain länsipuolella, kun Me ilmoitimme Moosekselle käskymme, etkä ollut sen todistajana. |
| 45 | Mutta olemme luonut toisia sukupolvia ja suonut niille pitkän elämän. Sinä et myöskään asunut Midianin asukkaitten parissa julistamassa heille Meidän ilmoituksiamme, mutta Meistä ne olivat lähtöisin. |
| 46 | Sinä et ollut myöskään vuoren huipulla, kun Me (Mooseksen) kutsuimme, mutta tämä (Koraani) on Herrasi armonosoitus, jotta voisit varoittaa kansaa, jonka luona ei ketään varoittajaa ennen sinua käynyt; ehkä he ottavat vaarin. |
| 47 | Etteivät he sitten, kun heitä kohtaa onnettomuus heidän kättensä tekojen tähden, sanoisi: »Herra, miksi et lähettänyt luoksemme lähettilästä, niin että olisimme seuranneet merkkejäsi ja olleet uskovaisia?» |
| 48 | Mutta kun lähettämämme totuus nyt ilmestyy heille, he sanovat: »Miksi hän (Muhammed) ei saanut samanlaista ihmeidentekovaltaa kuin Mooseskin? Mutta eivätkö he kieltäneet sitä, mitä Moosekselle aikoinaan annettiin?» He sanoivat: »Nämä kumpikin (Koraani ja Toora) ovat noituuden tuotteita, jotka tukevat toisiaan. Totisesti, emme usko kumpaankaan.» |
| 49 | Sano: »Tuokaa sitten Jumalalta sellainen kirja, joka on näitä kahta parempi ojennusnuora, niin minä seuraan sitä, jos olette oikeassa.» |
| 50 | Mutta jos he eivät vastaa sinulle, tiedä silloin, että he seuraavat vain omia himojaan. Ja ken onkaan pahemmin eksynyt kuin se, joka seuraa omia himojaan saamatta johdatusta Jumalalta. Totisesti, Jumala ei ohjaa väärämielisiä. |
| 51 | Totisesti, olemme jo ennenkin julistanut heille (Koraanin) sanaa moninaisissa yhteyksissä, jotta he ottaisivat siitä vaarin. |
| 52 | Ne, joille Kirja on jo aikaisemmin annettu, uskovat siihen. |
| 53 | Kun sitä heille luetaan, he sanovat: »Me uskomme siihen. Totisesti, se on Herramme lähettämä totuus, ja totisesti me olimme jo tätä ennen Jumalan alamaisia.» |
| 54 | Heidän palkkansa maksetaan heille kahdesti, koska he pysyvät lujina ja vastustavat pahaa hyvällä ja antavat almuja siitä, mitä olemme heille suonut. |
| 55 | Ja kun he kuulevat turhaa puhetta, he kääntyvät siitä pois ja sanovat: »Te niitätte omat tekonne ja me omamme; rauha olkoon teille, mutta me emme pyri tietämättömien seuraan.» |
| 56 | Totisesti, sinä et voi johtaa sitä, jota mielelläsi johtaisit, mutta Jumala antaa johdatuksensa kenelle tahtoo, ja Hän tietää parhaiten, ketkä vaeltavat oikeata tietä. |
| 57 | Ja he sanovat: »Jos sinun kanssasi seuraamme tätä johdatusta, niin me joudumme pois maastamme.» Aivan niin, mutta emmekö Me ole perustanut heitä varten turvallista pyhitettyä paikkaa (Mekkaa), jonne annamme kaikenlaisia hedelmiä heidän ylläpidokseen. Mutta useimmat heistä eivät mitään tiedä. |
| 58 | Kuinka monta kaupunkia, jotka rikkaudessaan ylvästelivät, olemmekaan tuhonnut. Nämä rauniot olivat heidän kotejaan, joita heidän jälkeensä vain vähän on käytetty asuntoina. Ne olemme Me perinyt. |
| 59 | Mutta Herrasi ei koskaan hävittänyt kaupunkeja ennen kuin oli lähettänyt niiden pääpaikkaan lähettilään tulkitsemaan heille Meidän merkkimme. Emmekä Me hävitä kaupunkeja muutoin kuin niiden asukkaitten vääryyksien takia. |
| 60 | Kaikki, mitä teille on annettu, on vain tämän maailman elämän nautintoa ja koreutta. Mutta se, mikä on Jumalan luona, on parempaa ja pysyvämpää. Ettekö jo ymmärrä? |
| 61 | Onko sitten se, jolle Me olemme antanut ihanan lupauksen, mikä hänelle täytetäänkin, sellaisen kaltainen, jolle olemme kylläkin suonut tämän maailman elämän nautintoja, mutta joka ylösnousemuksen päivänä luetaan syntisten joukkoon? |
| 62 | Sinä päivänä Hän kutsuu heitä ja sanoo: »Missä ovat ne, joita te kuvittelitte Minun vertaisikseni?» |
| 63 | Silloin ne, joihin tämä puhe sattuu, sanovat: »Herra, nämä ovat niitä, jotka olemme johtaneet harhaan samalla tavalla kuin itsekin eksyimme. Olemme syyttömiä Sinun edessäsi, he eivät meitä palvelleet.» |
| 64 | Silloin sanotaan: »Kutsukaa liittolaisianne!» Niin he kutsuvat niitä, mutta nämä eivät lainkaan vastaa. He näkevät tuomionsa ja toivovat, että olisivat saaneet johdatuksen. |
| 65 | Tulee päivä, jolloin Hän on heitä kutsuva ja sanova: »Minkä vastauksen annoitte lähettiläille?» |
| 66 | Sinä päivänä he joutuvat sokeuden valtaan eivätkä kykene mitään verukkeita esittämään, eivätkä he myöskään joutavia toisiltaan utele. |
| 67 | Mutta ken kääntyy Jumalan puoleen ja uskoo sekä tekee hyvää, hän toivottavasti kuuluu niiden pariin, jotka menestyvät. |
| 68 | Herrasi voi luoda ja valita mitä haluaa, mutta heillä ei ole valinnan varaa. Kunnia olkoon Jumalalle! Hän on korkealla sen yläpuolella, mitä he Hänen rinnalleen asettavat. |
| 69 | Herrasi tietää myös, mitä heidän povessaan piilee ja mitä he julki tuovat. |
| 70 | Hän on Jumala, ei ole muuta jumalaa kuin Hän. Hänelle kuuluu kaikki ylistys alusta loppuun. Hänelle kuuluu tuomio, ja Hänen luokseen teidän on palattava. |
| 71 | Sano: »Mitä sanoisitte, jos Jumala antaisi teidän olla yön pimeydessä aina ylösnousemuksen päivään saakka? Mikä muu jumala kuin Hän itse voisi antaa teille valoa? Miksi ette siis kuuntele?» |
| 72 | Sano edelleen: »Mitä sanoisitte, jos Jumala antaisi teidän olla päivän valossa aina ylösnousemuksen päivään saakka? Mikä muu jumala kuin Hän voisi antaa teille yön sen aikana levätäksenne? Ettekö jo huomaa?» |
| 73 | Suopeudessaan Hän on säätänyt teitä varten yön ja päivän, niin että voitte levätä sekä etsiä Jumalan armoa ja että osaatte olla kiitollisia. |
| 74 | Tulee päivä, jolloin Hän on heitä kutsuva ja sanova: »Missä ovat ne, joita te kuvittelette Minun vertaisikseni?» |
| 75 | Ja me otamme jokaisesta kansasta todistajan ja lausumme: »Tuokaa esiin todistuksenne.» Silloin he tulevat huomaamaan, että totuus on Jumalassa ja että heidän kuvitelmansa häipyvät heidän näkyvistään. |
| 76 | Totisesti. Koorah kuului Mooseksen kansaan, mutta hän nousi heitä vastaan. Ja Me olimme antanut hänelle niin paljon aarteita, että niiden avaimet olisivat painaneet maahan joukon voimakkaita miehiä. Hänen kansansa lausui hänelle: »Älä riemuitse, totisesti, Jumala ei rakasta niitä, jotka liiaksi rikkaudestaan riemuitsevat. |
| 77 | Vaan sen avulla, mitä Jumala on sinulle antanut, etsi tulevaisuuden kotia, mutta älä unohda osaasi tässä maailmassa. Tee hyvää, kuten Jumalakin on hyvää tehnyt sinulle, äläkä tavoittele maassa pahaa. Totisesti, Jumala ei rakasta niitä, jotka pahaa tekevät.» |
| 78 | Hän sanoi: »Minulle on annettu tämä kaikki sen tiedon vuoksi, joka minulla on.» Eikö hän tiedä, että jo ennen häntä Jumala on tuhonnut sukupolvia, jotka olivat häntä voimassaan väkevämpiä ja määrältään lukuisampia. Mutta syntisiltä ei tarvitse kysellä heidän syntejään. |
| 79 | Sitten hän astui kansansa eteen kaikessa korskeudessaan; silloin ne, jotka halusivat tämän maailman elämää, sanoivat: »Me halajamme samanlaista, mitä Koorahillekin on annettu. Totisesti, hän on saanut suuren onnen.» |
| 80 | Mutta ne, joille oli annettu totista tietoa, sanoivat: »Voi teitä! Jumala antaa paremman palkan sille, joka uskoo ja tekee hyvää. Mutta sen saavat vain ne, jotka lujina kestävät.» |
| 81 | Sitten Me annoimme maan niellä hänet ja hänen kotinsa, eikä kukaan, paitsi Jumala, voinut häntä auttaa, eikä hän apua saanut. |
| 82 | Ja ne, jotka aikaisemmin olivat halunneet hänen asemaansa, alkoivat puhua: »Voi, miten kummallista! Totisesti, Jumala suo antimensa niille palvelijoistaan, joille haluaa, tai myös vähentää niitä. Ellei Jumala olisi ollut hyvä meitä kohtaan, olisimme mekin hautautuneet maan alle. Voi, miten kummallista! Totisesti, uskottomat eivät milloinkaan menesty.» |
| 83 | Tulevaisuuden kodin Me määräämme niitä varten, jotka eivät halua korottaa itseään maan päällä eivätkä halua tehdä pahaa. Parhaimman osan saavat viimein hurskaat. |
| 84 | Sentähden, joka toimittaa hyvää, saa vieläkin parempaa; mutta ken pahaa tekee, sellaiselle maksetaan palkka vain hänen tekojensa mukaan. |
| 85 | Totisesti, Hän, joka on antanut sinulle tämän Koraanin, on johtava sinut takaisin luvattuun paikkaan. Sano: »Herra tuntee parhaiten sekä sen, jolla on johdatus, että sen, joka on ilmeisen harhan vallassa.» |
| 86 | Sinä et odottanut tätä Kirjaa sinulle ilmoitettavan, mutta se on Herrasi armonosoitus. Älä siis milloinkaan tue uskottomia! |
| 87 | Älä salli heidän erottaa itseäsi Jumalan merkeistä, sen jälkeen kuin ne on sinulle lähetetty. Kutsu heitä Jumalan luo, äläkä koskaan kuulu niiden joukkoon, jotka asettavat muita jumalia Jumalan vertaisiksi. |
| 88 | Älä rukoile muuta jumaluutta kuin Jumalaa; ei ole muuta Jumalaa kuin Hän. Kaikki muu on häviävä, paitsi Hän. Hänelle kuuluu tuomio, ja Hänen luoksensa teidän on palattava. |
| ReadTheQuran.org | |