34 - SABA (Saban suura) |
| |
|
Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle, |
| |
| |
| 1 | Ylistys ja kunnia Jumalalle, jolle kuuluu kaikki, mitä taivaissa ja maassa on; Hänelle kuuluu tulevienkin aikojen ylistys, sillä Hän on viisas, kaikkitietävä. |
| |
| 2 | Hän tuntee kaiken, mikä joutuu maan uumeniin ja mikä maasta esille nousee, kaiken, mikä tulee taivaista tai sinne nousee; Hän on laupias, anteeksiantava. |
| |
| 3 | Epäuskoiset sanovat: »Ei se (tuomion) hetki meille tule.» Sano: »Kyllä! Kautta Herrani, joka tuntee silmiltä salatut, teille varmasti koittaa (tuomionpäivä).» Ei taivaassa eikä maassa ole mitään Hänen valtansa ulkopuolella, ei hivenenkään verran eikä sitä vähemmän tahi enemmän, vaan kaikki on selvästi (Jumalan) kirjoissa, |
| |
| 4 | joten Hän osaa palkita niitä, jotka uskovat ja hyvää harjoittavat: näille kuuluu anteeksiantamus ja ihana osa. |
| |
| 5 | Mutta niitä, jotka koettavat halventaa Meidän ilmoituksiamme, odottaa tuskallinen ja ankara rangaistus. |
| |
| 6 | Kyllä ne, jotka ovat saaneet Herrasi sinulle lähettämät ilmoitukset, tajuavat, että niissä on totuus, joka ohjaa kaikkivaltiaan, ylistetyn tielle. |
| |
| 7 | Kieltäjät sanovat: »Näytämmekö sinulle miehen, joka sinulle sanoo, että sinun tomusi tyystin hajalle saatetaan ja että sinut sitten varmasti kootaan ja herätetään uudesti luotuna. |
| |
| 8 | Hän on sepittänyt valheen Jumalasta tai hän on järjiltään.», Mutta ne, jotka eivät usko tulevaan elämään, saavat rangaistuksen ja ovat suuressa harhassa. |
| |
| 9 | Eivätkö he ota vaaria maallisista ja taivaallisista, niistä, jotka ovat heillä edessään, tai menneistä ajoista heidän takanaan? Jos Me vain tahdomme, saamme maan nielemään heidät tai taivaan syöksymään heidän päällensä. |
| |
| 10 | Daavidin Me ylensimme korkealle: »Kaiuttakaa, vuoret, ja te, linnut, hänen kiitostaan ja ylistystään!» ja Me panimme raudan taipumaan hänen takojainsa käsissä, |
| |
| 11 | sanoen: »Valmistuta runsaasti haarniskoja ja liitä niiden renkaat tarkasti yhteen. Harjoita myös hyväntekeväisyyttä. Minä tarkkaan ja näen, mitä sinä teet.» |
| |
| 12 | Ja Me teimme tuulen Salomolle alamaiseksi, niin että hänen purjelaivansa yhdessä aamussa kiitivät kuukauden kestävän maamatkan ja illassa niinikään kuukauden taipaleen; ja minkä paljouden sulaa vaskea Me annoimme hänelle! Henkiolennot hänelle töitä suorittivat hänen Herransa käskystä, ja ken ikinä heistä ei Meidän käskyjämme noudattanut, häntä kuritimme polttavalla tulella. |
| |
| 13 | Ne valmistivat hänelle kaikkea, mitä hän toivoi: linnoituksia, kuvapatsaita, avaria maljoja kuin vesialtaat ja keittopatoja, joita ei paikoiltaan siirretä. Daavidin suvun jäsenet, teillä on syytä kiittää! Ja kuitenkin niin harvat palvelijoistani ovat kiitollisia. |
| |
| 14 | Mutta kun Me päätimme, että hänen oli kuoltava, tuli tämä heille siten tiedoksi, että Salomon maallisiin kiintynyt perillinen saattoi valtakunnan hajoamistilaan; ja kun se luhistui, dzinnit havaitsivat, että jos he olisivat olleet näkymättömistä asioista perillä, ei heidän olisi tarvinnut ikeen alla tuskitella. |
| |
| 15 | Saban kaupunki tunnettiin siitä merkistä, että puistot sijaitsivat sen kahden puolen; ei heidän tarvinnut kuin syödä Herranne antimia ja palkita Häntä kiitoksena, niin hyvä oli heidän maansa ja niin laupias oli heille Herra! |
| |
| 16 | Mutta sitten seurasi heidän luopumuksensa, ja Me syöksimme heidän ylitsensä tulvan, jonka voimaa he eivät voineet vastustaa. Heidän kahden puistonsa tilalle Me jätimme heille kaksi, joissa kasvoi vain karvaita hedelmiä tamariskipuiden ja muutaman 1ootuksen lisäksi. |
| |
| 17 | Näin teimme Me heille heidän epäuskonsa tähden, emmekä Me rankaise muita kuin kiittämättömiä. |
| |
| 18 | Ja heidän kaupunkinsa sekä siunaamiemme kaupunkien välimaille annoimme Me nousta muita kaupunkeja niin tiheään, että toisesta saattoi helposti nähdä toisen, ja näin paloittelimme Me välimatkatkin, että he saattoivat turvallisesti tehdä taivalta, olipa yö tai päivä. |
| |
| 19 | Mutta he alkoivat pyytää: »Herra, tee etäisemmiksi meidän välimatkamme!» Omaksi vahingokseen he näin menettelivät. Ja Me laskimme heidät harhateille ja hajoitimme heidät tyysti hajalleen. Tämän pitäisi riittämän tunnusmerkiksi kaikille kärsivällisille ja kiitollisille. |
| |
| 20 | Totisesti perkele osasi voittaa heidät juonillaan: häntä he seuraavat kaikki, paitsi oikeauskoisten ryhmä. |
| |
| 21 | Ei hänellä kuitenkaan ole valtaa heihin, vaan tämä tapahtuu siksi, että Me erottaisimme jokaisen, joka uskoo tulevaan elämään, toisesta, joka epäilee tätä totuutta, onhan Herrasi kaiken kaitsija. |
| |
| 22 | Sano: »Huutakaa nyt avuksenne niitä jumalia, joita te Jumalan veroisina palvelette; eihän niillä ole vähäisintäkään valtaa taivaassa eikä maan päällä, ei kuulu niille mitään osuutta kumpaankaan, eikä kukaan niistä pysty Häntä tukemaan. |
| |
| 23 | Eikä Hänen edessään kenenkään väliintulo merkitse mitään, paitsi sen, jonka Hän otolliseksi katsoo. Kun pelko heidän sydämistään poistetaan, he kyselevät: »Mitä kaikkea Herrasi on puhunut?» Ja he päättelevät: »Hän sanoi totuuden.» Hänhän on korkein ja ääretön. |
| |
| 24 | Kysy: »Ken suo teille elatuksen taivaasta ja maasta käsin?» Sano: »Jumala. Eikä totisesti voi muuta päätellä, kuin että joko me olemme oikealla tiellä ja te ilmeisessä harhassa tahi päinvastoin.» |
| |
| 25 | Sano: »Ei teitä panna vastaamaan meidän rikromuksistamme, eikä liioin meiltä tiliä vaadita teidän teoistanne.» |
| |
| 26 | Sano: »Meidän Herramme on kokoava kaikki yhteen, ja silloin on Hän totuudessa antava tuomion meille; sillä Hän on tuomareista suurin, kaikkitietävä.» |
| |
| 27 | Sano: »Näyttäkää minulle ne, joita olette Hänen veroisikseen kuvitelleet.» Ei, Hän yksin on Jumala, mahtava, viisas. |
| |
| 28 | Sinutkin Me lähetimme kaikkien ihmisten tykö vain hyvän sanoman julistajana ja varoittajana, mutta sitä ei enin osa heistä ymmärrä. |
| |
| 29 | Ja he tiukkaavat: »Koska siis täyttyy se, mitä uhkaat, jos totuutta ennustat.» |
| |
| 30 | Sano: »Täyttymyksen päivä on teille määrätty, ette saata sitä vähääkään viivyttää ettekä jouduttaa.» |
| |
| 31 | Epäuskoiset sanovat: »Emmehän mitenkään voi uskoa tuohon Koraaniin emmekä aikaisempiin ilmoituksiin.» Mutta jospa näkisit, kun väärintekijät pannaan seisomaan Herransa edessä. He vaihtavat silloin sanoja keskenään, ja ne, joita halpoina pidettiin, sanovat ylpeille: »Teidän tähtenne ei meistä uskovaisia tullut.» |
| |
| 32 | Ylpeät taasen vastaavat halveksituille: »Mekö muka teidät pakotimme pois johdatuksesta sen jälkeen kuin se teille tarjottiin? Te itse syypäät olette.» |
| |
| 33 | Mutta halveksitut inttävät ylpeille: »Yötä päivää te juonia punoitte, silloin kun meitä kehoititte epäilemään Jumalaa ja palvelemaan muita Hänen veroisinaan.» Ja he ilmaisevat katumuksensa, kun saavat nähdä, mikä rangaistus heitä odottaa, ja Me panemme kahleet epäuskoisten kaulaan eikä heille makseta muuta kuin tekojensa mukaan. |
| |
| 34 | Koska ikinä Me lähetimme varoittajan johonkin kaupunkiin, niin suruttomasti siinä eläneet jo julistivat: »Emme todellakaan usko sanomaan, jonka sanot tuovasi.» |
| |
| 35 | Ja he lisäävät: »Onhan meillä enemmän lapsia ja rikkautta, eikä meitä rangaista.» |
| |
| 36 | Sano: »Herrani antaa elämän runsauden kenelle suvaitsee ja myös supistaa sen keneltä tahtoo, mutta useimmat ihmisistä eivät sitä ymmärrä.» |
| |
| 37 | Ei rikkautenne eikä jälkeläistenne runsaus kohota teitä Meidän läheisyyteemme, mutta niille, jotka uskovat ja hyvää tekevät, on kaksinkertainen palkka teoistaan, ja heidän ovat ylhäiset asunnot. |
| |
| 38 | Mutta ne, jotka yrittävät vastustella Meidän ilmoituksiamme, saatetaan kurituksen alaisiksi. |
| |
| 39 | Sano: »Totisesti, Herrani antaa elämän runsauden otollisille palvelijoilleen ja tekee olot ahtaiksi kenelle suvaitsee; mitä uhraattekin, sen Hän teille palkitsee, sillä Hän on paras huoltaja.» |
| |
| 40 | Ja päivänä, jolloin Hän heidät kaikki yhteen kokoaa, kysyy Hän enkeleiltä: »Palvelivatko nämä teitä?» |
| |
| 41 | Ja ne sanovat: »Ylistys yksin Sinulle! Sinä olet meidän suojelijamme eivätkä he. He palvelivat peikkoja, joihin useimmat heistä uskoivat.» |
| |
| 42 | Sinä päivänä ei yksikään teistä kykene toiselleen tuottamaan hyötyä eikä vahinkoa, ja väärintekijöille Me sanomme: »Maistakaa sen saman tulen tuskaa, joka teistä oli vain joutavaa puhetta.» |
| |
| 43 | Ja kun Meidän selvät merkkimme heille ilmoitetaan, he sanovat: »Tämä on ihminen, joka pyrkii vierottamaan teidät siitä. mitä esi~isänne palvelivat.» Ja he lisäävät: »Hän puhuu keksittyjä valheita.» Ja totuudestakin, jota heille tarjotaan, sanovat epäuskoiset: »Tämähän on ilmeistä taikuutta.» |
| |
| 44 | Sillä me emme ole heille yhtään kirjoitusta luettavaksi antanut, emmekä ketään varoittajaa ennen sinua lähettänyt. |
| |
| 45 | Ennen heitä eläneet hylkäsivät totuuden, ja nämä profeettaa vastustavat kureishit eivät ole saaneet edes kymmenettä osaa siitä, jonka Me heidän edeltäjilleen annoimme. Ja sittenkin, millainen olikaan Minun närkästykseni, kun he sananjulistajiamme petkuttajiksi väittivät. |
| |
| 46 | Sano: »Minä kehoitan teitä vain siihen ainoaan, että Jumalan tähden valveutuisitte ja joko parittain tai kukin yksinänne tulisitte Jumalan eteen ja tunnustaisitte, että heimolaisenne ei ole mielipuoli; hän on vain teidän varoittajanne ennen ankaraa rangaistusta.» |
| |
| 47 | Sano: »Mitä palkkiota olen teiltä pyytänyt muuta kuin omaksi parhaaksenne, sillä minulle riittää palkkani Jumalan tykönä; Hän on kaiken todistaja.» |
| |
| 48 | Sano: »Herrani saattaa julki totuuden, Hän on näkymättömien paras tietäjä.» |
| |
| 49 | Totuus on tullut voimaan ja valhe häipyy eikä enää palaa. |
| |
| 50 | Sano: »Jos jossakin suhteessa erehdyn, kärsii erehdyksestäni vain oma sieluni, ja jos oikeaan suuntaan toimin, on minun siitä kiitettävä Herrani ilmoituksia, sillä Hän on totisesti kuuleva ja läsnä oleva.» |
| |
| 51 | Jospa silloin heidät näkisit, kun he joutuvat kauhun valtaan; mutta silloin ei heillä enää ole pelastusta, vaan heidät tavoitetaan läheltä. |
| |
| 52 | Ja he sanovat silloin: »Me uskomme siihen.» Mutta kuinka voivat he enää totuuteen päästä niin etäältä? |
| |
| 53 | Kielsiväthän he sen aikaisemmin. |
| |
| 54 | Ja aita asetetaan estämään heitä saavuttamasta haluamaansa, samoin kuin muinoin tehtiin heidän kaltaisilleen, jotka epäilivät. |
| |