54 - AL-QAMAR (Kuun suura) |
| |
|
Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle, |
| |
| |
| 1 | Hetki lähestyy ja kuu jakaantuu. |
| |
| 2 | Mutta jos he näkevät tunnusmerkin, he kääntyvät syrjään ja sanovat: »Valtavaa lumousta!» |
| |
| 3 | ja pitävät sitä valheena ja noudattavat halujaan, mutta kaikella on määrätty aikansa, |
| |
| 4 | totisesti ovat he saaneet monta varoittavaa sanomaa, |
| |
| 5 | täydellisen viisauden sisältäviä varoituksia, mutta varoitukset eivät heitä hyödytä. |
| |
| 6 | Käänny siis pois heistä! Sinä päivänä, jolloin kutsuja kutsuu heidät vastenmieliseen tehtävään, |
| |
| 7 | he astuvat silmät maahan luotuina esiin haudoistaan kuin hajalle siroteltu heinäsirkkaparvi |
| |
| 8 | kiiruhtaen pelokkaina kohtaamaan kutsujaa. Epäuskoiset sanovat: »Tämä on kova päivä.» |
| |
| 9 | Nooan kansa ennen heitä kielsi hänet. Niin, he pitivät palvelijaamme valehtelijana ja sanoivat: »Hän on hullu», ja he puhuivat hänelle ylenkatseellisesti. |
| |
| 10 | Mutta hän huusi avuksi Herraansa sanoen: »Minä olen masentunut, auta Sinä minua!» |
| |
| 11 | Silloin avasimme taivaan portit veden syöstä alas, |
| |
| 12 | ja maasta pursui joukko lähteitä, niin että kaikki vedet yhtyivät, mikä oli ennakolta päätetty. |
| |
| 13 | Ja Me kannoimme häntä laudoista ja nauloista kyhätyllä laivalla, |
| |
| 14 | joka liikkui silmäimme edessä; se oli palkkio hänelle, jonka sanoma hylättiin. |
| |
| 15 | Totisesti Me jätimme sen merkiksi. Mutta missä on se, joka ottaa siitä vaarin? |
| |
| 16 | Millainen oli Minun rangaistukseni ja Minun varoitukseni? |
| |
| 17 | Me teimme totisesti Koraanin helposti muistettavaksi, mutta missä on se, joka haluaa noudattaa sitä? |
| |
| 18 | Aad julisti sanansaattajamme valehtelijaksi, ja millainen olikaan Minun rangaistukseni ja Minun varoitukseni! |
| |
| 19 | Totisesti Me lähetimme pauhaavan myrskyn heidän ylitseen katkerana onnettomuuden päivänä. |
| |
| 20 | Se tempasi mukaansa ihmiset kuin maasta juurineen revityt palmunrungot. |
| |
| 21 | Millainen olikaan Minun rangaistukseni ja Minun varoitukseni! |
| |
| 22 | Totisesti olemme tehnyt Koraanin helpoksi muistaa, mutta missä on se, joka haluaa totella sitä? |
| |
| 23 | Tamuud leimasi varoittajat valehtelijoiksi, |
| |
| 24 | sanoen: »Tuleeko meidän seurata sellaista, joka on vain meikäläinen? Totisesti olisimme silloin erhetyksen ja mielettömyyden vallassa. |
| |
| 25 | Onko kehoitus annettu tehtäväksi jollekulle meidän keskuudestamme? Ei, hän on suuri valehtelija, itsensä ylentäjä.» |
| |
| 26 | Huomenna he saavat tietää, kuka on suuri valehtelija ja itsensä ylistäjä. |
| |
| 27 | Totisesti Me aiomme lähettää naaraskameelin heille koetukseksi. Pidä siis silmällä heitä ja ole kärsivällinen! |
| |
| 28 | Ilmoita heille, että vesi on jaettu heidän keskensä, niin että jokainen on vuorollaan kameelia juottamassa! |
| |
| 29 | Mutta he kutsuivat toverinsa, ja tämä veti esiin miekkansa ja teki eläimestä ramman. |
| |
| 30 | Mutta minkälainen olikaan Minun lähettämäni kuritus ja varoitus! |
| |
| 31 | Totisesti lähetimme heille yhden ainoan jyrähdyksen, ja he olivat kuin vitsoja, joita aidanpunojat käyttävät. |
| |
| 32 | Totisesti olemme tehnyt tämän Koraanin helpoksi muistaa, mutta missä on se, joka tahtoo noudattaa sitä? |
| |
| 33 | Lootin kansa julisti varoittajat valehtelijoiksi. |
| |
| 34 | Totisesti Me lähetimme heille pyörremyrskyn; mutta Lootin perheen pelastimme aamun koittaessa; |
| |
| 35 | se oli Meidän osoittamamme armo. Näin palkitsemme sen, joka on kiitollinen. |
| |
| 36 | Totisesti hän oli varoittanut heitä Meidän väliintulostamme, mutta he epäilivät varoitusta. |
| |
| 37 | He aikoivat viedä pois hänen vieraansa, mutta Me sokaisimme heidän silmänsä: »Kokekaa siis lähettämäni kuritus ja varoitus!» |
| |
| 38 | Ja totisesti, rangaistus, mikä oli heille määrätty, tuli aamulla heidän osakseen. |
| |
| 39 | Tulkaa siis kokemaan lähettämäni rangaistus ja varoitus! |
| |
| 40 | Olemmehan tehnyt Koraanin helpoksi muistaa, mutta missä on se, joka haluaa noudattaa sitä? |
| |
| 41 | Toden totta tulivat varoittajat faraon kansan tykö. |
| |
| 42 | He pitivät kaikkia tunnusmerkkejämme valheena, ja siksi me tartuimme heihin mahtavan, taitavan voimalla. |
| |
| 43 | Ovatko teidän aikanne epäuskoiset parempia kuin nämä? Vai onko Pyhässä kirjassa poikkeus juuri teidän hyväksenne? |
| |
| 44 | Tai sanovatko he: »Me seisomme lujasti yhdessä, autamme joukolla itseämme.» |
| |
| 45 | Pian hajoitetaan tuo joukko, ja he kääntyvät pakoon. |
| |
| 46 | Niin, hetki on heille määrätty, ja se hetki on mitä kovin ja katkerin. |
| |
| 47 | Totisesti ovat syntiset harhaan johdettuja ja mielettömyyden vallassa. |
| |
| 48 | Sinä päivänä, jona heidät suin päin raastetaan tuleen, sanotaan heille: »Kokekaa kuumuuden kouria!» |
| |
| 49 | Olemme totisesti luonut kaiken oman mittansa mukaan, |
| |
| 50 | ja Meidän käskymme on nopea kuin silmänräpäys. |
| |
| 51 | Totisesti olemme kukistanut vertaisenne, mutta onko ketään, joka tahtoisi noudattaa varoitusta? |
| |
| 52 | Kaikki, mitä he tekevät, on Jumalan kirjoissa. |
| |
| 53 | Kaikki, sekä suuri että pieni, on kirjoitettu muistiin. |
| |
| 54 | Totisesti saavat ne, jotka Jumalaa pelkäävät, olla puutarhoissa ja virtojen äärillä, |
| |
| 55 | totuuden asuinsijoissa, lähellä Kuningasta, mahtavaa. |
| |