92 - AL-LAIL (Yön suura) |
| |
|
Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle, |
| |
| |
| 1 | Kautta verhoonsa vetäytyvän yön, |
| |
| 2 | kautta kirkastuvan päivän, |
| |
| 3 | kautta ihmisen luomisen mieheksi ja naiseksi: |
| |
| 4 | totisesti ovat pyrkimyksemme erisuuntaisia. |
| |
| 5 | Joka on antelias ja karttaa pahaa |
| |
| 6 | sekä rakastaa hyvää, |
| |
| 7 | häntä autamme vähitellen saavuttamaan onnellisen päämäärän, |
| |
| 8 | mutta toisin on sen, joka on kitsas, itseänsä täynnä, |
| |
| 9 | eikä hyveestä välitä, |
| |
| 10 | hänen annamme vähitellen joutua pahan valtaan, |
| |
| 11 | eikä hänen rikkautensa hyödytä häntä vähääkään, kun hänet tuhotaan. |
| |
| 12 | Totisesti on Meistä lähtöisin ohjaus oikealle tielle, |
| |
| 13 | Meidän on varmasti sekä tulevaisuus että menneisyys, |
| |
| 14 | sentähden olen varoittanut teitä leimuavasta tulesta, |
| |
| 15 | johon joutuvat vain pahat, |
| |
| 16 | jotka vääristelevät totuutta ja kääntävät sille selkänsä. |
| |
| 17 | Mutta Jumalaa pelkäävä pelastuu siitä, |
| |
| 18 | hän, joka antaa pois rikkautensa puhdistuakseen, |
| |
| 19 | eikä tee hyvää palkkion toivossa, |
| |
| 20 | vaan etsiäkseen Herransa, korkeimman, mielisuosiota. |
| |
| 21 | Totisesti, hän on aikanaan saava palkintonsa. |
| |