69 - AL-HAAKKA (Varman Tuhon suura) |
|
|
Ylistys Jumalalle, maailmojen Valtiaalle, |
|
|
1 | Varma tuho! |
|
2 | Mikä on varma tuho? |
|
3 | Ja miten saisi sinut käsittämään, mikä varma tuho on? |
|
4 | Tamuud ja Aad väittivät, ettei tuomiopäivää tule. |
|
5 | Tamuudin kansan tuhosi ärjyvä ukonilma, |
|
6 | Aadin tuhosi raivoisa tuuli, joka puhalsi tavattomalla voimalla; |
|
7 | se raivosi heidän keskuudessaan seitsemän yötä ja seitsemän päivää suurella voimalla, niin että olisit voinut nähdä ihmisten kaatuvan maahan kuin palmujen ontot rungot. |
|
8 | Näetkö heistä jälkeäkään? |
|
9 | Farao ja ne, jotka elivät ennen häntä, sekä hävitetyt kaupungit tekivät myös syntiä |
|
10 | ollen tottelemattomia Herransa sananjulistajalle; siksi Hän kuritti heitä väkevin ottein. |
|
11 | Kun vesi tulvi, Me totisesti annoimme laivan kantaa teitä, |
|
12 | teille ojennukseksi ja jotta kuunteleva korva vaarin ottaisi ja muistaisi sen. |
|
13 | Kun, puhalletaan yhden ainoan kerran pasuunaan |
|
14 | ja maa sekä vuoret kohoavat ja sitten yht'äkkiä vaipuvat murskattuina alas, |
|
15 | sinä päivänä on suuri tuho tapahtuva, |
|
16 | taivas repeää; sinä päivänä se syöksyy alas. |
|
17 | Enkeleitä on oleva ylt'ympäri, ja kahdeksan heistä kantaa yläpuolellaan Herrasi valtaistuinta. |
|
18 | Sinä päivänä teidät tuodaan oikeuden eteen, ja yksikään salaisuutenne ei voi jäädä kätköön. |
|
19 | Se, jolle kirja on annettu hänen oikeaan käteensä, sanoo: »Tulkaa ja lukekaa kirjani! |
|
20 | Totisesti uskon, että koittaa tilinteon päivä.» |
|
21 | Ja hän on saava mieluisan elämän, |
|
22 | ihanassa puutarhassa, |
|
23 | jossa hedelmät ovat käden ulottuvilla. |
|
24 | »Syökää ja juokaa mielenne mukaan palkaksi siitä, mitä olette tehneet menneinä päivinä!» |
|
25 | Ja hän, jolle kirja on annettu vasempaan käteen, sanoo: »Oi, jospa en olisi kirjaani milloinkaan saanut, |
|
26 | ja jospa en olisi koskaan joutunut kokemaan, mitä tilinteko on! |
|
27 | Oi, jospa kuolema olisi ollut kaiken loppu! |
|
28 | Rikkauteni ei minua lainkaan hyödytä, |
|
29 | valtani on minulta häipynyt.» |
|
30 | »Ottakaa hänet, sitokaa hänet |
|
31 | ja heittäkää sitten helvettiin! |
|
32 | Kytkekää hänet kahleisiin, joiden pituus on seitsemänkymmentä kyynärää! |
|
33 | Totisesti, hän ei uskonut Jumalaan, suureen, |
|
34 | eikä kehoittanut ravitsemaan köyhiä; |
|
35 | sentähden hänellä ei ole yhtään ystävää tuona päivänä |
|
36 | eikä muuta ruokaa kuin likavesi, |
|
37 | jota vain jumalattomat nielevät.» |
|
38 | Mutta ei! Vannon kaiken sen nimessä, mitä näette |
|
39 | ja mitä eivät silmänne näe: |
|
40 | Totisesti, se on kunnioitettavan sananjulistajan sana |
|
41 | eikä mitään runoilijan puhetta - vähän te uskotte - |
|
42 | ei se liioin ole mitään ennustelijan puhetta - vähän te käsitätte - |
|
43 | se on ilmoitus Jumalalta, maailman Herralta. |
|
44 | Ja jos profeetta olisi sepitellyt runoja Meistä, |
|
45 | olisimme totisesti tarttunut häntä oikeaan käteen |
|
46 | ja katkaissut häneltä suuren valtasuonen, |
|
47 | teidän kenenkään voimatta Meitä siitä estää. |
|
48 | Tämä on totisesti muistutus niille, jotka karttavat pahaa. |
|
49 | Ja Me totisesti tiedämme, että joukossanne on sellaisia, jotka julistavat totuuden valheeksi, |
|
50 | ja totisesti tuleva tuomio on surkea asia epäuskoisille, |
|
51 | mutta se on totisesti varma todellisuus. |
|
52 | Ylistä siis Herrasi, suuren, nimeä! |
|